Papertin ratkaisu tähän oli LOGO-ohjelmointikieli ja turtle-geometria, joita en itse lapsena valitettavasti päässyt kokeilemaan. Omassa peruskoulussani/lukiossani ei 1980-luvulla ollut tarjolla kuin konekirjoitusta. Heti kirjan luettuani halusin päästä kokeilemaan Turtlen ohjaamista, joten koodasin itselleni sellaisen Racket:illä. Halusin seurata kirjan "design principles"-ohjeita, ja tehdä niiden pohjalta oman versioni klassikosta. Jos Lego Mindstorms:in, Scratch:in sekä Turtle-Roy:n kehittäjät ovat seuranneet Papertin jalanjälkiä, niin aion minäkin. Ja kivastihan siinä lomapäivä vierähtikin...
Olin toki aikaisemminkin piirrellyt "turtle-geometrisia"-kuvioita Scratch:illä, joten periaate oli sinänsä tuttu. Miksi halusin tehdä vastaavan Racket:illä, johtui siitä että olemme jo käyttäneet oppilaideni kanssa Racket:iä, joten saman välineen kanssa jatkaminen tuntuisi paremmalta idealta kuin eri ympäristöjen välillä sinkoilu. 7. luokan koulugeometrian opettamisen lisäksi, mietin samalla miten voisin opettaa listojen ja rekursion käyttöä KoodauksenABC-kurssilaisilleni. Ja aina kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi: koodaamista oppii vain itse koodaamalla :-)
Racket-turtle:a ohjataan periaatteessa samalla tavalla kuin esikuvaansa LOGO-Turtlea, mutta komennot annetaan listana. Esim. tämä koodin pätkä määrittelee Turtle-komentolistan neliön piirtämiselle:
(define neliö
(list (forward 100)
(turn-left 90)
(forward 100)
(turn-left 90)
(forward 100)
(turn-left 90)
(forward 100)))
Varsinainen piirtäminen tehdään kutsumalla "piirrä"-funktiota tai "piirrä-osissa"-funktiota, joka piirtää kuvan pala palalta, kun jotain näppäintä painetaan. Eli näin piirrettäisiin neliö:
(piirrä neliö) TAI
(piirrä-osissa neliö)
Ensimmäinen Racket-turtlella piirretty kuvio |
(pen-up)
(pen-down)
(change-color "red")
(change-color (make-color 255 0 0))
Jos haluaa tehdä neliönsä älykkäämmin käyttäen toistorakennetta, sekin onnistuu repeat:in avulla:
(define sivu
(list (forward 100)
(turn-left 90)))
(define toisto-neliö
(repeat 4 sivu))
(piirrä toisto-neliö)
Jos haluaa tehdä samaan kuvaan kaksi kuviota, komentolistat voi yhdistään käyttämällä append:a:
(define siirry
(list (pen-up)
(forward 100)
(pen-down)
(change-color "red")))
(define kaksi-neliötä
(append neliö
siirry
toisto-neliö))
Yhdistelmäkuvio |
(define (sivu2 pituus kulma)
(list (forward pituus)
(turn-left kulma)))
(define (neliö2 pituus väri)
(cons (change-color väri)
(repeat 4 (sivu2 pituus 90))))
(piirrä (neliö2 50 "red"))
Neliö muuttuvalla sivun pituudella sekä värillä |
Mitä eroa on list, cons ja append - funktioilla |
Kun sain Racket-turtleni toimimaan, mopo karkasi välittömästi lapasista ja huomasin leikkiväni sillä kuin pieni lapsi. Illan aikana tuli piirrettyä mm. nämä Papertin kirjan innoittamat kuviot:
Ympyrä-kukka |
Random-kukat (random koko, random väri) |
Vino "squiral" |
Jos haluat itse kokeilla Racket-turtlea niin lataa tästä tiedosto ja avaa se DrRacket:iin. Kirjoita tiedoston loppussa olevien esimerkkien tilalle omat komentosi. Pidä hauskaa!
Videolla näkyvä "squiral" on toteutettu rekursion avulla. Jos haluat kokeilla sitä itse niin tässä on koodi, joka generoi tarvittavan komentolistan Racket-turtlelle:
(define (squiral pituus kerrokset)
(if (<= kerrokset 0)
'()
(append (list (forward (* 5 pituus))
(turn-left 90))
(squiral (add1 pituus) (sub1 kerrokset)))))
Ero komennon ja komentolistan välillä vaikuttaa aiheuttavan turhia hankaluuksia. Tulee mieleen ainakin kaksi ratkaisua: 1. Komennot suoritettaisiin rekursiivisesti sisäkkäisistäkin listoista, jolloin toimisi myös esim. (list neliö siirry). 2. Uusi komento "sequence", "block" tms., joka suoritettaessa suorittaisi parametrina annetun komentolistan. Tätä käytettäisiin sitten list-funktion sijaan omia komentoja määriteltäessä.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Tein Racket-turlen ajatellen kahta käyttöä, listojen ja rekursion opettamista sekä geometrian opettamista. En ole vielä käyttänyt tätä koodia luokkatilanteessa, joten en osaa sanoa aiheuttaako listojen käsittely (liikaa) ongelmia 7.luokkalaisille. Näin jätettynä se ainakin vaatii koodaria ajattelemaan listan rakennetta, eli pakottaa oppimaan listan käsittelyn perusjutut. Mutta ehdottomasti hyvä pointti mietittäväksi!
Poista